img

VAISTOTYYPIT JA VAISTOMUUNNELMAT

Ihmisillä (ja monilla eläimilläkin) vaistot ovat hengissä pysymisen ja elämän säilyttämisen perusvoimia – on oltava ravintoa, on tehtävä jälkeläisiä ja on pärjättävä muiden kanssa laumassa. Vaistot vaikuttavat edelleenkin meidän kaikkien käyttäytymiseen ja enneagrammissa näitä vaikutuksia kutsutaan vaistotyypeiksi (subtypes) ja vaistomuunnelmiksi (instinctual variants).

Vaistotyypit vaikuttavat voimakkaasti siihen mihin kiinnitämme huomiota, mihin käytämme energiaamme ja mistä saamme energiaa. Vaistot näkyvät myös erityisen voimakkaasti ihmissuhteissa. On esitetty väite, että vaistot vaikuttavat enemmän ihmissuhteisiimme kuin itse enneagrammityyppimme.

 

Kolme vaistoa

Ihmisellä olevat kolme merkittävää vaistoa ovat Itsesuojeluvaisto (self-preservation), Seksuaalinen (sexual) ja Sosiaalinen (social) vaisto. Seksuaalisesta vaistosta käytetään jatkossa termiä Vetovoimavaisto, joka kuvaa ko. vaistoa ehkä hieman neutraalimmin. Myös sosiaalisesta vaistosta käytetään jossain yhteydessä termiä sopeutumisvaisto (adaptation), joka kuvaa hieman selvemmin mistä ko. vaistossa on kyse. Sosiaalisuus sekaantuu usein seurallisuuteen mistä siinä ei pelkästään ole kyse..

 

Vaistomuunnelmat

Kun yhdistetään vaistotyyppi ja enneagrammityyppi, saadaan 27 erilaista vaistomuunnelmaa. Jokaisesta enneagrammityypistä on siis olemassa kolme hieman erilaista vaistomuunnelmaa. Näistä myöhemmin lisää.

 

Itsesuojeluvaisto

Itsesuojeluvaisto (self-preservation instinct, SP) on ensimmäisenä kehittynyt vaisto ja se löytyy jopa bakteereilta ☺. Kyse on yksinkertaisesti hengissä säilymisestä – ravintoa ja suojaa. Itsesuojeluvaiston alainen toiminta on energiaa keräävää ja säilyttävää. Sen avulla tiedämme mikä on hyväksi kehollemme ja mikä ei. Itsesuojeluvaisto löytyy ensimmäisestä chakrasta, juurichakrasta.

Nykypäivän ihmisellä tähän vaistoon liittyy myös paljon muuta toimintaa ja muita asioita kuin ruoka ja suoja. Turvallisuus ja käytännön asioiden hoitaminen ovat tärkeitä itsesuojeluvaiston tehtäviä. Huomio kiinnittyy mukavuuteen, lämpötilaan, ruuan laatuun, omaan vireystilaan jne.

Russ Hudson jakaa itsesuojeluvaistoon liittyvät teemat kolmeen osa-alueeseen:

  • SP teema 1: Terveys, hyvinvointi, ruoka, vitamiinit, keho, uni, fyysinen harjoittelu, lääkkeet, lepo, pukeutuminen tarkoituksen mukaisesti, elämän tasapaino ja kohtuullisuus, säännönmukaisuus.
  • SP teema 2: Käytännöllisyys, kyky hoitaa asioita sujuvasti (esim. raha, perhe, koti, liike-elämä), organisointikyky, ajan hallinta, resurssien hallinta, käden taidot, ylläpidolliset tehtävät, tavaroista huolehtiminen.
  • SP teema 3: Koti, kodin laittaminen, kotona viihtyminen, vieraiden kutsuminen kotiin, panostus kotielämään, yksityisyys, mukavuudenhalu.

Epätasapaino on joko piittaamattomuutta yllä olevien asioiden hoidossa tai niiden ylitekeminen / ylikorostaminen. Eräs esimerkki epätasapainosta voi olla kohtuuttoman kova huomion kiinnittäminen ruokavalioon, joka käytännössä tai omassa ajattelussa.

 

Vetovoimavaisto

Seksuaalinen vaisto (sexual instinct, SX) on pohjimmiltaan nimensä mukaista energiaa, tarkoituksenaan levittää omia geenejään tuottaen mahdollisimman paljon jälkeläisiä. Seksi on seksiä ilman sen kummempia hienoksia. Tässä käytetään kuitenkin Marika Borgin lanseeraamaa termiä ”vetovoimavaisto”, jotta laajempi merkitys on helpommin sisäistettävissä.

Vetovoimavaisto on intensiteettiä, sisäistä intoa ja paloa tehdä jotain uutta, pyrkiä ulos omalta mukavuusalueeltaan. Se saa meidät yrittämään jotain erilaista, ottamaan riskiä, hakemaan jopa vaaroja ja pyrkimään kohti tuntematonta. Se saa meidät tekemään ”hulluja tempauksia”, tuntemaan että olemme elossa ja jakamaan sitä tunnetta toisille. Vetovoimavaisto saa meidät metsästäjiksi, etsimään tilanteita joissa on energiaa, eksotiikkaa ja erotiikkaakin. Tässä on kyse kakkoschakrasta.

Kun vetovoimavaisto on liikaa vallalla, se saa meidät tuntemaan levottomuutta, aggressiivisuutta, hallitsemattomuutta ja näkyy myös keskittymiskyvyn puutteena. Se saattaa saada meidät myös ihastumaan nopeasti johonkin ja johonkuhun, mikä ei välttämättä ole itselle hyväksi.

Russ Hudson jakaa vetovoimavaistoon liittyvät teemat kolmeen osa-alueeseen:

  • SX teema 1: Seikkailunhalu, uuden etsiminen, omien rajojen venyttäminen, riskinotto, tutkimusmatkailu, uuden yrittäminen ja kokeileminen, vaaran hakeminen ja adrenaliinin tunteminen.
  • SX teema 2: Energian lähettäminen ja vastaanotto, näyttävyys, karisma itsessä ja sen huomaaminen muissa, broadcasting, säteileminen, houkuttelevuus, viettelevyys, eroottisuus / seksikkyys, surinaa ja pöhinää.
  • SX teema 3: Sulautuminen toiseen/johonkin, itsensä hukkaaminen – keskittyminen johonkin, joka vie niin paljon että kaikki muu unohtuu (esim (kirja, musa, henkilö, keskustelu, urheilu), hallitseminen, polarisaatio (joko – tai effektit), kahdenvälinen tiivis ihmissuhde, joka voi olla muutakin kuin parisuhde esim. ystävyyssuhde tai työkaveri.

Epätasapaino on joko piittaamattomuutta yllä olevien asioiden hoidossa tai niiden ylitekeminen / ylikorostaminen. Yksi esimerkki epätasapainosta on esim. levottomuus, hallitsemattomuus ja aggressiivisuus.

 

Sosiaalinen vaisto

Sosiaalinen vaisto (social instinct, SOS) liittyy ensisijaisesti elämiseen toisten kanssa, muihin sopeutumineen ja tietoisuuteen, että oma selviytyminen riippuu muista. Alkujaan kyse on ollut omien jälkeläisten huolehtimisesta ja kasvattamisesta, mutta nykyään kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Tämä vaisto on kehittynyt viimeisimpänä näistä kolmesta vaistosta. Chakra-järjestelmässä on kyse kolmannesta chakrasta.

Sosiaalinen vaisto tuo meille kyvyn kommunikoida toisten kanssa, useimmiten yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Haemme win-win tilanteita, joissa minä annan jotain toiselle/toisille ja saan häneltä/heiltä jotain tarvitsemaani vastineeksi. Niinpä myös parisuhteissa, yksi-yhteen suhteissa kyse on usein sosiaalisen vaiston toiminnasta eikä vetovoimavaiston toiminnasta. Sen sijaan kiihkeät irtosuhteet ja mielettömät rakastumiset ovat useimmiten vetovoimavaiston aikaansaamaa.

Sosiaalinen vaisto ohjaa meitä ottamaan toiset huomioon, liittymään ryhmiin, joukkoihin, olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Taidot kasvavat usein lapsena leikkimällä ja pelailemalla. Sosiaalisen vaiston avulla osaamme ajoittaa sanomisemme / tekemisemme sopivasti. Tämä vaisto usein kertoo meille pidämmekö jostain henkilöstä vai emme, kun hänet ensi kertaa tapaamme, ihmiskemian huomaaminen on tätä vaistoa. Kääntöpuolena on vastakkaisasettelu – pidämme näistä, mutta emme noista, meidän jengi vs. teidän jengi, sodat, uskontokiistat, vallanpitäjät vs. alistetut.

Russ Hudson jakaa sosiaaliseen vaistoon liittyvät teemat kolmeen osa-alueeseen:

  • SOS teema 1: Yhteistyö, sitoutuminen, lojaliteetti, win-win , liittoutuminen, yhteishengen luominen
  • SOS teema 2: Vuorovaikutus, ihmisten lukeminen, sopeutuminen, tunne-äly, vastaaminen ja reagointi, mukautuvaisuus, joustavuus, halu ottaa kontaktia
  • SOS teema 3: Osallistuminen, oman panoksen antaminen, toisten eteen työskentely, altruismi, ryhmässä toimiminen

Epätasapaino on joko piittaamattomuutta yllä olevien asioiden hoidossa tai niiden ylitekeminen tai -korostaminen. Yksi esimerkki epätasapainosta on esimerkiksi voimakas antisosiaalisuus. 

Meillä kaikilla on kaikki kolme vaistoa ja itsetuntemuksen kannalta on hyvä selvittää oma suhteemme ja toimintamme liittyen jokaiseen vaistoon. Me tarvitsemme ihan jokaista vaistoa tasapuolisesti.

 

Vaistojen tasapaino

Vaistot ohjaavat voimakkaasti käyttäytymistämme. Jos ne eivät ole tasapainossa, tuntuu kuin koko elämämme ei olisi tasapainossa. Erityisesti kriisitilanteissa määräävin (dominant) vaistomme saattaa viedä meitä ”kuin pässiä narussa”. Tai tarkemmin ottaen, ei vaistomme vaan pelkomme liittyen määräävään vaistoon.

Vaistojen tasapaino luo hyvän, kiinteän ja voimakkaan pohjan omalle elämällemme.

Tasapainoa voi havainnollistaa kolmijalkaisen jakkaran avulla. Kuvittele seisovasi tällaisen jakkaran päällä. Jos kaikki sen jalat ovat yhtä pitkiä, olosi tuntuu varmalta ja siinä on helppo olla. Epätasapainoa taasen kuvastaa se, että yhdestä jalasta otetaan pätkä pois ja se siirretään toiseen jalkaan (näin kokonaisenergia säilyy, mutta se vaihtaa paikkaa).

Tavallisesti ihmisellä on joku vaisto määräävin (pisin jalka jakkarassa) ja joku toinen vaisto heikoin (lyhin jalka). Kolmas vaisto on sitten luonnollisesti se jäljelle jäänyt vaisto, jota joskus kutsutaan keskimmäiseksi vaistoksi. Näiden vaistojen keskinäiset erot voivat olla toisilla ihmisillä merkittävän isoja ja toisilla sitten taas ei.

Tavallisesti vaiston keskinäinen järjestys (määräävä – keskimmäinen – heikko) pysyy vakiona läpi elämän, mutta eri elämäntilanteissa tapahtuu usein vaihtelua. Esimerkiksi sairastuessamme itsesuojeluvaisto nousee voimakkaammaksi ja rakastuessamme vetovoimavaistomme.

Määräävä vaisto on elämässä korostetussa asemassa. Siihen liittyvät tarpeet hoidetaan tavallisesti suurimmalla prioriteetilla. Määräävän vaiston tarpeiden täyttymättömyys vaikuttaa voimakkaasti käyttäytymiseen.

Keskimmäinen vaisto ei tavallisesti tuota ongelmia eikä vie merkittävästi energiaa. Siihen liittyy tavallisesti vähiten ongelmia. Tämä vaisto ohjaa toimintaa joko niin, että se tukee määräävintä vaistoa tai niin, että sen toimintoja tehdään kun ”ollaan lomalla” määräävimmästä vaistosta.

Heikoin vaisto on vähäisessä käytössä. Siihen liittyvät tekemiset vaativat tavallisesti ponnisteluja. Tehtyään heikoimman vaiston piiriin kuuluvaa tekemistä, henkilö tavallisesti tuntee saaneensa suurenkin urakan tehdyksi. Tämä on se osa-alue elämässämme, josta läheisemme usein meille huomauttelevat.

Kun vaistot ovat tasapainossa, niin Russ Hudsonin esittelemät osa-alueet/teemat hoituvat kohtuullisen helposti. Jos vaisto on voimakas, niin tavallisesti kahdesta kolmeen Hudsonin esittelemistä vaistokohtaisista osa-alueista/teemoista ovat elämässä merkittävässä roolissa. Ne saattavat olla myös ylikorostettuina.

Heikon vaiston osa-alueisiin liittyy usein piittaamattomuutta ja kritiikkiä. Oma sisäinen kriitikkomme usein moittii meitä siihen liittyvistä seikoista. Saatamme uskoa esimerkiksi seuraavaa:

  • Jos kiinnitän enemmän huomiota itsesuojeluvaistoon, elämästäni tulee kurjaa (heikko SP). => Todellisuudessa saisin terveen ja turvallisen pohjan kaikelle tekemiselleni.
  • Jos kiinnitän enemmän huomiota vetovoimavaistoon, elämästäni tulee vastuutonta (heikko SX). => Todellisuudessa eläisin enemmän mielekästä elämää nauttien joka hetkestä.
  • Jos kiinnitän enemmän huomiota sosiaaliseen vaistoon, elämääni tulee paljon turhien ihmisten tapaamisia ja tyhjän puhumista (heikko SOS). =>Todellisuudessa tapaisin oikeita, aitoja ihmisiä ja puhuisimme meille tärkeistä asioista.

 

Heikko vaistotyyppi

Alla on vielä tarkemmin kuvattu käyttäytymistä joka ilmenee, kun tietty vaisto on heikko. Joskus voi olla helpointa tunnistaa ensin oma heikko vaistonsa ja sitten vasta määräävä ja keskimmäinen vaisto.

Heikko itsesuojeluvaisto ilmenee esimerkiksi seuraavanlaisena käyttäytymisenä:

  •  omien asioiden hoitaminen siirretään helposti myöhäisempään ajankohtaan
  •  ei huolehdita kunnolla omasta hyvinvoinnista
  •  terveyteen ja/tai siisteyteen liittyvät asiat ovat toissijaisia
  •  raha-asioiden hoitaminen tuntuu monimutkaiselta ja raskaalta
  •  arjen pikku rutiinit voivat puuttua
  •  tavarat ovat usein hukassa tai niistä ei huolehdita riittävästi
  •  ajanhallinta saattaa olla hankalaa

Heikko vetovoimavaisto ilmenee esimerkiksi seuraavanlaisena käyttäytymisenä:

  • siirretään eteenpäin omia "intohimoja"
  • ollaan harvoin impulsiivisia ja saatetaan korvata impulsiivisuus vastuullisuudella
  • varotaan, etteivät liiat innostukset sotke omaa elämää
  • eletään "sitten-kun" elämää
  • ollaan huolissaan siitä, että unohdetaan elää tai että jäädään jostain paitsi
  • ärsyynnytään toisten kiihkosta ja innokkuudesta
  • kuvitellaan olevamme "maailman tavallisin ja tylsin ihminen"

Heikko sosiaalinen vaisto ilmenee esimerkiksi seuraavanlaisena käyttäytymisenä:

  • ei oikein nähdä arvoa sille, että ollaan muiden kanssa
  • ei voida tehdä mitä halutaan, koska joudutaan olemaan toisten kanssa ("toiset estää")
  • ei uskota, että saadaan itselle riittävästi muista ihmisistä ja joudutaan antamaan itse liikaa
  • koetaan tapaamiset usein "rasittaviksi", ainakin ennakkoon
  • ei tiedetä miten ollaan toisten kanssa ja luullaan, että tehdään virheitä kanssakäymisessä
  • oletusarvoisesti ei haluta mennä tapahtumiin tai ainakin ennen osallistumista vielä mietitään, voidaanko jotenkin jättää tilaisuus väliin
  • ajatellaan ihmiset abstraktioina eikä täysin konkreettisina ennen kuin ollaan oikeasti heidän kanssaan

Huom. Introvertti on eri asia kuin heikko sosiaalinen vaisto

 

Vaistojen tasapainottaminen

Kun vaistot eivät ole tasapainossa, niillä on suuri ”häiriövaikutus”. Silloin kun vaistot saavat vallan, kaikki opit ja ”kasvut” unohtuu. Vaistot aktivoivat nopeasti ja helposti erilaisten ihmisten huonot puolet, sillä se tapahtuu aivojen vanhassa osassa, ”liskoaivoissa”. Vuosikausien henkinen kasvukin unohtuu hetkessä ja saatamme käyttäytyä hyvin arvaamattomasti. Mitä stressaantuneempia ja väsyneempiä olemme, sitä aktiivisemmin reagoimme vaistonvaraisesti. Dominoiva vaisto ohjaa meitä ajoittain sokeasti eteenpäin ja estää meitä elämästä täysillä.

Jopa enneagrammityyppiä merkittävämpi tekijä ihmissuhteissa on vaistotyypit ja niiden eroavaisuudet/samanlaisuudet. Vaistot vaikuttavat elämäämme myös kaksijakoisesti. Esimerkiksi itsesuojelutyypillä on kiinnostus kehon hyvinvointiin, mutta hän saattaa samanaikaisesti laiminlyödä kehoaan joko ankaralla laihduttamisella tai ylensyömisellä. Sosiaalinen vaistotyyppi voi olla täysin eristynyt, mutta silti miettii kuitenkin ryhmää ja muita ihmisiä. Vetovoimatyyppi saattaa käyttäytyä hyvinkin kevytkenkäisesti tai elää täydellisessä selibaatissa.

Vaistotyyppien tasapainottamisella saadaan aikaan suuriakin muutoksia omassa elämässä. Ihminen on ”systeemi”: Kun muutat yhtä asiaa, muuttuu jotain muutakin samalla – aina!

Helpointa on tavallisesti lisätä jotain (kohti tavoite) kuin poistaa jotain (poispäin tavoite). Erityisesti kannattaa vahvistaa heikkoa vaistoa. Vinkki: huomaa tilanteita, jotka onnistuessaan tuovat odottamatonta iloa. Myös voit miettiä, miten vähentää dominoivan vaistosi vallankäyttöä.

 

Itsesuojeluvaiston tasapainottaminen

Jos itsesuojeluvaisto dominoi

  • Kiinnitä vähemmän huomiota kehon tuntemuksiin
  • Irrottaudu mukavuudenhalusta, lähde liikkeelle ”turvapesästä”
  • Vähennä tietoisesti ”narinaa” epämukavuuksista, haitoista

Jos itsesuojeluvaisto on pimennossa

  • Hidasta vauhtia
  • Opettele budjetoimaan
  • Nuku, syö, liiku säännöllisesti •Keksi tavaroille omat paikkansa
  • Tee yksinkertaisia ja helppoja rutiineja käytännöllisten arkisten asioiden hoitamiseksi (vrt. hampaiden pesu)

 

Sosiaalisen vaiston tasapainottaminen

Jos sosiaalinen vaisto dominoi

  • Kokeile tehdä enemmän asioita yksin tai kaksin
  • Pohdi vähemmän asemaasi, hyväksytyksi tulemista ryhmässä
  • Hyväksy muiden erilaiset tavat ja vältä paheksumista

Jos sosiaalinen vaisto on pimennossa

  • Heittäydy leikkimään
  • Katso silmiin ja hymyile
  • Tee ja harrasta jotain ryhmässä
  • … tai perusta oma ryhmä (anna mielenkiintosi johdattaa)
  • Juttele kerran päivässä vieraan ihmisen kanssa
  • Mukaan pyydettäessä sano ”kyllä” miettimättä sen enempää ja pidä lupauksesi

 

Vetovoimavaiston tasapainottaminen

Jos vetovoima dominoi

  • Älä odota, että kumppanisi/ystäväsi täyttää koko maailmasi
  • Totuttele välillä myös fyysiseen etäisyyteen
  • Anna kumppanille riittävästi fyysistä ja henkistä tilaa, älä ”ahdistele”

Jos vetovoima on pimennossa

  • Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle
  • Etsi keinoja vahvistaa eroottista viehätysvoimaa
  • Tee sitä mistä olet todella, todella kiinnostunut
  • Naiset; harjoitelkaa korkokengillä kävelyä
  • Mene ensimmäisen impulssin mukaan miettimättä sen enempää (”just do it”)
  • Fyysisesti: leuka alhaalla on yhteys mielen ja tunteen välillä

 

Hieman teoriaa

Enneagrammiteorian mukaan tyypin tunnekeskuksen epätasapaino (engl. passion, kärsimys) ilmentyy vaistojen ohjaamana käyttäytymisenä. Jokaiselle tyypillä on oma tunteen epätasapaino (1- viha, 2-ylpeys, 3-turhamaisuus, 4-kateus, 5-saituus, 6-pelko, 7-ahneus, 8-ylettömyys, 9-laiskuus). Kun tunteen epätasapaino on voimissaan, ihmisen käyttäytyminen muuttuu, usein onneksi tilapäisesti niin, että vaistojen ohjaamaa toimintaa tapahtuu paljon.

Lisäksi taustalla oleva tunteen epätasapaino vaikuttaa läpi koko elämäämme. Kun otetaan huomioon sekä vaisto- että enneagrammityyppi, saadaan 27 erilista tyyppikombinaationa eli vaistomuunnelmana. Voidaan tunnistaa esimerkiksi Itsesuojelu Vitonen (teemana eristyneisyys), Sosiaalinen Vitonen (teemana asiantuntijuus) ja Vetovoima Vitonen (teemana luottamuksellisuus).

Vielä syvemmin itsetutkiskeluun voi uppoutua miettimällä siipiensä ja suuntiensa vaistomuunnelmien vaikutukset omaan elämään.

Russ Hudson totesi yhdessä tilaisuudessaan, että ”Our life is the temple of the dominant instinct.” Eli kun katsot elämääsi taaksepäin, sen kaarta ja merkittäviä tapahtumia, voit helposti tunnistaa määräävän vaistosi vaikutuksen koko elämääsi. Luonnollisesti myös jokaisella meistä on ns. tunteen tasapaino (eng. virtue, hyve), joka tulee esiin samalla tavoin. Lisäksi on tunnistettu mielen epätasapaino (eng. fixation, pakkomielle) ja mielen tasapaino (engl. holy ideas, kirkas mieli). Näistä sitten myöhemmin lisää.

 

Lopuksi

Kaikki kolme vaistoa ovat meissä kaikissa. Jokaista vaistoa tarvitaan. Kun ne ovat tasapainossa, saamme hyvän ja merkityksekkään elämän kaavan:

  • Itsesuojeluvaisto antaa elämälle terveen ja turvallisen pohjan ("foundation")
  • Vetovoimavaisto tuo energiaa muutokseen, uuteen ja liikkeelle lähtemiseen ("fire")
  • Sosiaalinen vaisto kertoo elämän tarkoituksen; toisille antamisen ja toisilta saamisen ("purpose")

Kommenttina vielä ihan lopuksi. Kaikki tämä luokittelu ei ole itsetarkoitus, vaan se on tehty oppimisen helpottamiseksi. Kun olet oppinut tarvittavan määrän itsestäsi, voit unohtaa kaiken luokittelun.

img
01/10/2013, 16:15
  ENNEAGRAMMI AKATEMIA järjestää syksyllä 2013 kaksi enneagrammin peruskurssia, Espoossa 19-20.10...
16/05/2013, 14:03
ENNEAGRAMMI HENKISEN KASVUN OPASTAJANA Elokuun 31. päivä alkaa Enneagrammi Akatemian uusi koulutus, jossa opitaan kuinka enneagrammia...
29/04/2013, 17:16
Syksyn 2013 koulutusohjelma ENNEAGRAMMI AKATEMIA on julkaisut ensi syksyn koulutusohjelman, jossa mm. uusi Enneagram Practitioner ®...